Kletsk (Klyetsk)
Kletsk on vanha aatelisten asuinpaikka. Historiallisissa dokumenteissa Turau-Pinskin herttuakunnan ajalta mainitaan paikkakunnan feodaalilinna jo vuonna 1127.
Ajanjaksolla 1558–1939 kaupunki linnoituksineen kuului Radvilan (Radziwill) aatelissuvun hallintaan Puola-Liettuan ja vielä Puolan alaisuudessa, pois lukien lyhyt neuvostomiehitys 1917–1919. Radviloiden Njasvižin, Olikan ja Kletskin sukuhaara, joka sai alkunsa Jonas Radvila I:stä 1500-luvun alkupuolella, ja jonka jäsenille hänen poikansa, Liettuan suuriruhtinaskunnan menestyksekkäänä hetmannina toiminut Mikalojus Radvila Musta hankki herttuan (herttuattaren) periytyvän arvonimen, on säilynyt nimenomaan Kletskin sukuhaaran jälkeläisten kautta nykypäivään asti. 1600- ja 1700-luvun sodissa kaupunki poltettiin ja tuhottiin useaan otteeseen. Vanhoissa piirroksissa kuvattu linna ympäristöineen hävisi tällöin suurelta osaltaan.
Syyskuussa 1939 puna-armeija liitti alueen Valko-Venäjän neuvostotasavaltaan. Toisen maailmansodan aikana saksalaisjoukot miehittivät kaupunkia 27. kesäkuuta 1941 – 2. heinäkuuta 1944.
Kartta - Kletsk (Klyetsk)
Kartta
Maa (alue) - Valko-Venäjä
Valko-Venäjän lippu |
Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
BYN | Valko-Venäjän rupla (Belarusian ruble) | Br | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
BE | Valkovenäjän kieli (Belarusian language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |